Kansallinen veteraanipäivä
27.4.2023
Hyvät kunniavieraat ja läsnäolijat,
vietämme tänään kansallista veteraanipäivää, jota vietetään vuosittain Suomen sotaveteraanien kunniaksi. Muistoksi sodan päättymisestä sekä rauhan alkamisesta. Huhtikuun 27. päivä on myös Lapin sodan päättymispäivä.
Isoisäni oli kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Hän ilmoittautui sotaan vapaaehtoisena, ali-ikäisenä, 17-vuotiaana. Lääkärintarkastuksessa häneltä kysyttiin “lähetkö tänään vai jätätkö huomiseen?” Hänen oli sanottava, “että kyllä se on ainakin huomiseen jätettävä, kun äiti mummalla ei ole mitään tietoa tästä asiasta ja hän on yksin talona kun minä lähden”.
Vuosien 1939-1945 sotiin osallistui n. 700 000 suomalaista, 600 000 miestä ja 100 000 naista. Sodista jäi palaamatta n. 90 000 itsenäisyytemme puolustajaa (Himberg, n.d.) Lapin sota oli tuhonnut lapin kokonaan. Isoisäni palasi rintamalta kotiin ja hän oli yksi heistä, jotka uskoivat huomiseen ja alkoivat rakentaa Suomea uudestaan. Sodasta palanneet nuoret aikuiset luottivat omaan voimaan ja tulevaisuuteen. (YLE Elävä arkisto, 2016) Muistan mummini kertoneen tarinan kolmesta lusikasta, jotka olivat jäljellä, kun hän isoisäni kanssa palasi kotipirttiin sodan jälkeen. Tulevaisuuden usko on ollut kova ja vielä lujempi on ollut tahto selviytyä eteenpäin.
Veteraanien lukumäärä Suomessa on laskenut jo alle kolmen tuhannen. Vuoden 2022 lopussa määrä oli 2985. Rivien harvenemisen nopeutta kuvaa se, että vuonna 2006 veteraaneja vielä oli 95 000. Kunniakansalaistemme määrän vähentymisen seurauksena veteraanijärjestöjen toiminta käy yhä tarpeettomammaksi. Olemme keskellä rakennemuutosta, jonka aikana veteraanityöstä siirrytään perinneaikaan. (Holmström, 10, 2023)
Perinnetyön keskusjärjestönä toimii Tammenlehvän Perinneliitto, joka on perustettu veteraanijärjestöjen toimesta vuonna 2003. “Tammenlehvän Perinneliiton toiminnan tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä” (Tammenlehvän Perinneliitto). Veteraaniperinnetyön edistäminen, ohjaus ja rahoittaminen tulevaisuudessa tulee puolustusministeriön ja sen hallintoalan tehtäväksi (Valtionneuvosto, n.d.-a, 2023). Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa yhdessä muiden veteraaniperinnetyön toimijoiden kanssa veteraaniperinne 2025 -hankkeen, joka on suunnattu yläkoululaisille.(Valtionneuvosto, n.d.-b, 2023). Näin perinne siirtyy nuoremmille sukupolville.
Uskosta elämään kertoo isovanhempieni viisilapsinen perhe. Sota-ajan jälkeen oli niukkaa ja erilaisista tarvikkeista ja ruoka-aineisto on ollut pulaa. Tästä kaikesta huolimatta isovanhempani rakensivat omille lapsilleen pohjan, josta he ovat elämän siipiään lähteneet kokeilemaan. Mummin ohjeena on ollutkin, että “syö lapsi aina kuin voit. Seuraavasta ateriasta ei koskaan tiedä.” Ohje on varmasti ollut kirjaimellisesti elämän ehto sota-aikana ja silloin kun Suomea on hevos- ja hartiavoimin lähdetty rakentamaan.
Sota Ukrainassa on tuonut kunniakansalaistemme tarinat ja kokemukset elävämmiksi, mitä olisimme koskaan toivoneet. “Veteraanisukupolven jättämä perintö on velvoittava. Emme voi ummistaa silmiämme emmekä sulkea korviamme ankarien sotien jättämiltä muistoilta. Emme voi unohtaa lähes sadan tuhannen sankarivainajan muistoa, yli viidenkymmenen tuhannen sotaorvon kipeää muistoa emmekä yli seitsemänkymmenen tuhannen sotalapsen kokemuksia”.(Holmström, 10, 2023)
Tämän vuoden Kansallisen veteraanipäivän teema on ”Sotiemme opetukset – Tulevaisuutemme turvaksi” Auran kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan tammikuussa käynnistää veteraanien perinnetoimikunnan perustamiseen tähtäävän työn. Perustamiskokouksessa toimikunta päättää toimikunnan perustamisesta, paikallisen perinteen kartoituksesta sekä toimikunnan toiminnasta yleisesti. Perinnetoimikunnan tärkeä tehtävä on siirtää tietoa nuoremmille sukupolville ja luoda ymmärrystä siitä, mistä lähtökohdista Suomi on rakennettu ja miten meistä jokainen pystyy tahdonvoimalla rakentaa kaunista ja kestävää.
Miia Lehtonen
Elinvoimajohtaja vs.
Auran kunta
Kirjoitus on tehty yhteistyössä Vesa Holmströmin kanssa
(Puheenjohtaja Pudasjärven Sotaveteraanit ry)
Lähteet:
Himberg, n.d., Sotiemme sankarit. Yle Elävä Arkisto
Holmström, 10. (2023).Veteraanitoiminnassa rakennemuutos. Pudasjarvelainen. https://vkkmedia.fi/pudasjarvelainen/wp-content/uploads/2009/01/Pudasjarvelainen-17-2023.pdf
Tammenlehvän Perinneliitto, nd. Tammenlehvän Perinneliitto – Veteraanien perinteet uusille sukupolville. https://tammenlehva.fi/keita-olemme/
Valtionneuvosto, n.d.-a. (2023). Työryhmä julkaisi ehdotuksensa veteraaniperinnetyön tulevaisuudesta. https://valtioneuvosto.fi/-/10616/tyoryhma-julkaisi-ehdotuksensa-veteraaniperinnetyon-tulevaisuudesta
Valtionneuvosto, n.d.-b. (2023). Ehdotus veteraaniperinnetyön tulevaisuuden järjestämisestä : Työryhmän loppuraportti
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164708
YLE Elävä arkisto. (2016) Lappi nousee. https://areena.yle.fi/1-3537757