Isyyden tunnustaminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden selvittäminen hoidetaan lastenvalvojan luona sosiaalitoimistossa. Lastenvalvoja lähettää äidille kutsun isyysasian hoitamista varten saatuaan väestörekisterin ilmoituksen lapsen syntymästä. Näissä asioissa asiakkaiden on käytävä henkilökohtaisesti lastenvalvojan luona. Henkilöllisyystodistus on oltava mukana asioitaessa lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja selvittää isyyden ja ottaa vastaan isyyden tunnustamisen. Ellei mies vapaaehtoisesti tunnusta lasta, vie lastenvalvoja äidin aloitteesta asian käräjäoikeuteen, jossa käynnistyy isyysoikeudenkäynti.

Isyyden ollessa epävarma esitetään tehtäväksi oikeusgeneettinen isyystutkimus (DNA-tutkimus). Lastenvalvojalta saa lähetteet ilmaisiin tutkimuksiin.

Avioliiton aikana syntyvän lapsen isä on äidin aviomies. Jos äidin aviomies ei ole syntyneen lapsen biologinen isä voi biologinen isä tunnustaa lapsen lastenvalvojan luona. Tällöin sekä äidin että aviomiehen on hyväksyttävä isyyden tunnustaminen.

Isyyden vahvistaminen on pääsääntöisesti lapsen edun mukaista ja tärkeää lapsen tunne-elämän kannalta. Äiti voi vastustaa isyyden selvittämistä aina, kunnes lapsi täyttää 15-vuotta. Siihen saakka äiti voi käynnistää isyyden selvittämisen milloin tahansa. Lapsella on oikeus 15-vuotta täytettyään itse vaatia isyyden selvittämistä ja vahvistamista.

Ainoastaan miehen tunnustettua isyytensä lastenvalvojalla, voi tämä jatkaa selvittämistä vastoin äidin tahtoa.

Kun isyys on vahvistettu, on lapsella oikeus:

  •     isänsä sukunimeen
  •     saada elatusta isältään
  •     periä isänsä ja isänsä puoleiset sukulaiset
  •     tavata isäänsä
  •     eläke- ja vakuutusetuuksiin, jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen.